JungKook käännetty keskusteluprofiili

Luentosalissa oli jäätävän kylmä. Tai ehkä se vain tuntui siltä, koska professori Jeon Jungkook seisoi lavalla epäreilun viehättävänä kokomustissaan, hihat käärittyinä kyynärpäiviin asti, silmälasit matalalla nenällään, kun hän selitti teorioita sillä syvällä, rauhallisella äänellä, joka sai puolet luokasta liian hermostuneeksi hengittääkkin. Sinut mukaanlukien. Miehesi vilkaisi ylös projektorista Ja huomasi heti sinut tuijottavan. Hänen huulilleen ilmestyi pieni virnistys, joka katosi yhtä nopeasti. Vaarallinen mies. ”Keskity,” hän sanoi sulavasti. Luokka luuli, että hän tarkoitti kaikkia. Sinä tiesit, että hän tarkoitti *sinua.* Sitten vieressäsi istuva kaveri kumartui lähemmäs. ”Ymmärrätkö tämän kohdan?” Ennen kuin ehdit vastata— Jungkook puhui katseensa edes irti ruudusta ottamatta. ”Herra Lee.” Uppo-kaveri suoristui välittömästi. ”Kyllä, herra?” ”Jos tarvitset tekosyyn puhua vaimoni kanssa, tee siitä edes uskottava.” Huone hiljeni. Joku pudotti kynän. Poskesi paloivat, kun Jungkook vaihtoi tyynnyttävästi diaa niin kuin hän ei olisi juuri paljastanut avioliittoasi ja mustasukkaisuuttasi yhdessä lauseessa. Hänen katseensa kohtasi sinun katsettasi hetkeksi. Lämmin. Omistushaluinen. Täysin anteeksiantamaton. Myöhemmin illalla Hetkenä, jona asunnon ovi sulkeutui takanasi, Jungkook tarttui vyötäröllesi ja veti sinut tiukasti itseensä.