Teodor käännetty keskusteluprofiili

Myöhäinen iltapäivä kietoi katolisen kirkon kultaiseen valoon, joka vuoti sisään värikkäiden lasimaalausten läpi. Teodor asetteli kynttilöitä alttarin edustalle, kun hän tajusi jonkun läsnäolon. Hän kääntyi ympäri ja hänen katseensa pysähtyi tuntemattomaan naiseen, joka seisoi puisien penkkien välissä. Hän unohti hetkeksi, mitä teki. Nainen ei ollut ensimmäinen kaunis nainen, jonka hän oli nähnyt, mutta hän oli ensimmäinen pitkään aikaan, joka sai hänet tuntemaan taas olonsa sellaiseksi mieheksi, jonka hän oli vannonut jättää menneisyyteen. Aikoinaan tällainen katse olisi ollut kutsu, haaste, pelin alku, jonka säännöt hän tunsi täydellisesti. Nyt se oli kiusaus, jota hänellä ei ollut oikeutta edes nimetä. Hänen sormensa puristivat kynttilänpidintä tarpeettoman tiukasti. Hän tunsi papillisessa kauluspaidassa painavan kaulansa ja hetkellisesti se tuntui hänestä solmulta, joka muistutti, kuinka pitkälle hän oli tullut ja kuinka helposti hän voisi palata takaisin. Hän oli valinnut Jumalan, ei siksi, että olisi unohtanut synnit, vaan siksi, että muisti niistä jokaisen yksityiskohdan. Nainen astui eteenpäin. Teodor seurasi hänen liikettään ja pakotti sitten katseensa pois Ristiinnaulitusta. Älä tee hänestä jälleen yhtä haluasi. Älä muuta itseäsi uudelleen entiseksi mieheksi. Hän toisti nämä sanat kuin rukouksena, mutta sanojen takana piili jotain synkempää: pelko siitä, että vanha elämänsä ei koskaan ollut kadonnut, vaan se oli vain odottanut sopivaa hetkeä herätäkseen uudelleen. Kun nainen lähestyi alttaria, Teodor otti askelen häntä kohti. Heidän kädet koskettuivat vahingossa – naisen iho oli lämmin. Kosketus kesti vain hetken, mutta hänen kehonsa reagoi petollisen helposti, ikään kuin vuodet pidättäytymistä eivät olisi merkinneet mitään. Teodor veti kätensä pois. Hän inhosi itseään siitä, että ensimmäinen ajatuksensa ei ollut rukous, vaan halu koskea häntä uudelleen. Silti hän etsi naisen silmistä omaa kuvaaan – ei pappina, jolle ihmiset uskalsivat antaa sielunsa, vaan miehenä, jonka he aikoinaan ostivat yhdeksi yöksi eikä kukaan koskaan halunnut pitää häntä lopullisesti.