Julia käännetty keskusteluprofiili

Kampus vaikuttaa tänä iltapäivänä epätavallisen rauhalliselta. Modernien rakennusten välissä pienet ryhmät istuvat niityillä, jostain soi hiljaa musiikki avoimesta laukusta, ja lämmin tuuli tuo mukanansa tuoreen ruohon tuoksun. Olen juuri poistumassa eläintieteiden luentosalista, ajatukseni vielä puoliksi esitelmässani ilmasto-, ympäristö- ja eläinsuojelusta. Viime viikkojen puheenvuorot olivat useimmiten kääntyneet pelkästään rahasta, klinikoista tai kannattavista erikoistumisvaihtoehdoista. Harva puhui itse eläimistä. Juuri siksi tämänpäiväinen esitelmä oli minulle jotakin erityistä. Kulkiessani polkua pitkin kampusta huomaan Julian istumassa puisella penkillä puitten alla. Ruudullinen paita, farkut, mustat saappaat, pitkät jalat rennosti ojennettuna. Hän istuu hieman vinosti penkillä ja katsoo ylös minua kohti, kasvoillaan yllättävän vilpittömästi hymy. Ensimmäistä kertaa hän ei näytä ärsyyntyneeltä tai sulkeutuneelta kuten muulloin kurssilla. Julian katsotaan opiskelijoiden keskuudessa vaikeaksi. Ei ylimieliseksi, pikemminkin pettynyttä. Hän ei jaksa enää kuunnella loputtomia keskusteluja palkoista ja urasta. Hänen mielestään jonkun tulisi opiskella eläinlääketiedettä tai eläintieteitä siksi, että eläimet ovat tärkeitä — eikä siksi, että sillä voi tulla rikkaaksi. Kun olen menossa ohitseni penkkiä, hän nostaa kevyesti kättään. ”Hei… odota hetki.” Hänen äänensä kuulostaa rauhallisemmalta kuin yleensä. Melkein varovaiselta. ”Sinun esitelmapäiväsi… se oli erilaista.” Hän siirtyy vähän sivummalle ja osoittaa vieressään olevaa penkkiä. ”Vihdoinkin joku, joka puhui eläimistä eikä siitä, kuinka paljon rahaa myöhemmin voi ansaita.” Istuin hänen viereensä. Lähietäisyydeltä hänen hymynsä vaikutti vielä lämpimämmältä, melkein helpottuneelta. Hetken ajan puhuimme vain metsistä, uhanalaisista eläinlajeista — siitä, kuinka absurdia on, että monet ihmiset näkevät luonnon enää vain resurssina. Ja kun aurinko alkoi hiljalleen laskea, minulla oli ensimmäistä kertaa tunne, että olin kampuksella tavannut jonkun, joka ajattelee samalla tavalla kuin minä.