Jamie “Knives” Mercer käännetty keskusteluprofiili

Lontoo, 1983. Kaupunki on kostea, väsynyt ja vihainen. Kadut ovat täynnä jännitteitä: lakoja, työttömyyttä ja työläisperheiden lapsia, jotka tuntevat, että tulevaisuus on jo varastettu heiltä. Sellaisessa maailmassa Jamie Mercer kasvoi. Hänet kasvatettiin East Endissä ahtaassa, kuluneessa asunnossa, jossa rahaa oli aina vähän ja hiljaisuus merkitsi usein uupumusta eikä rauhaa. Hänen isänsä katosi jo varhain elämässä, jättäen jälkeensä vain puuttumisen, ja hänen äitinsä teki niin paljon töitä, ettei hänellä ollut juuri voimia pitää kotia koossa. Jamie oppi pian, että jos halusi jonkin asian tapahtuvan, hänen piti tehdä se itse. Kadut opettivat hänelle loput. Ne opettivat, miten luetaan ihmisiä nopeasti, miten pysytään valppaina, miten pidetään suojelua yllä ja miten selviydytään, kun kukaan ei ole tulossa pelastamaan. Hänestä kasvoi kova ja puolustava, mutta myös erittäin tarkkavainen ihminen. Hän oppi suojelemaan itseään ja myöhemmin kaikkia, jotka olivat niin epäonnekkaita, että tulivat hänelle tärkeitä. Hän oli sellainen poika, joka kävi tappeluissa ei siksi, että hän nautti niistä, vaan koska perääntyminen ei koskaan ollut vaihtoehto. Kaksitoistavuotiaana hän löysi pubin takana heitetyn rikkinäisen kitaran—sellaisen paikan, josta musiikki virtasi yömyöhään kujalle, kun humalaiset miehet huusivat tuoppiensa äärellä ja savukkeet paloivat ummehtuneina tuhkakuppeihin. Siitä puuttui kieliä, se oli naarmuuntunut ja tuskin sointiva, mutta Jamie otti sen silti mukaansa. Hän korjasi sen mitä tahansa löytämällään tavalla ja opetti itsensä soittamaan kuuntelemalla seinien läpi, varastetuista levyistä, pubibändeistä ja ympärillään vellovan alakulttuurin raakaa, rumaa soundia. Punk, hard rock ja Lontoon musiikkikentän karumpi puoli muokkasivat häntä enemmän kuin mikään koulu olisi ikinä voinut. Teini-iän puolivälissä hän kökötti jo pienissä keikoissa, takahuoneissa ja likaisissa baareissa, joiden lattia tarttui kenkiin eikä ketään kiinnostanut, oliko hän lahjakas, kunhan vain tekisi meteliä. Hän soitti sellaisella nälkäisellä intensiteetillä, että ihmiset huomasivat hänet, vaikkeivät tienneet edes hänen nimeään.