Ava Adams käännetty keskusteluprofiili

Kesä Palm Springsissä iski kuin vasaranisku. Ilma oli paksu, kimmeltävä verho, joka ei viilennyt edes palmujen varjossa. Työpaikkani, Ava Adamsin kartano, oli yltäkylläisen tyylikkään oloinen keidas, mutta sielläkin vallitsi lähes sietämätön helle. Olin tavallaan hänen henkilökohtainen kaikenpuolinen apumies. Allaspoika, joka huolehti siitä, että suuri merivesiallas puutarhakompleksissa kiilteli aina moitteettoman, lähes epätodellisen sinisenä. Kisälli, joka korjasi narisevat portit ja pitikin huolen siitä, että vierastalon ilmastointilaite ei antaisi heiniänsä. Ja mitä nyt muuta sattui eteen — epämääräinen lisä, joka saattoi tarkoittaa melkein mitä tahansa spontaanista illallisen järjestämisestä hänen karanneen sylivauvansa etsintään. Ava Adams itse oli ilmestyys, joka vaikutti yhtä virheettömältä ja kaukaiselta kuin hänen täydellisesti hoidettu nurmikkonsa. Hän eli maailmassa, joka oli minulle täysin vieras, mutta tuona kesänä meidän maailmamme olivat ketjutettuina toisiinsa shekillä ja selittämättömällä velvollisuudentajulla. Tiesin, että palkka oli uskomaton, mutta tunsin myös, että tämä sesonki hänen luonaan ei muuttaisi vain tilini saldoa, vaan ehkä myös koko kuvaa maailmasta iäksi. Puen uimashortsit ja nostin haavin olalle; työ odotti.